Kokeet ohi!

Noniin kuukauden tauon jälkeen saadaan taas uutta tekstiä ulos =). Sori kaikille on ollu vähän hässäkkää ja mietittävää yms. Japanissa jo 2 kuukautta vierähtäny ja kyllä tä tuntuu jo melkeen kodilta. Varsinkin kun on noita tyyppejä piristämässä. Se on ihan uskomatonta millasta läppää noilta muutamalta lähtee ja sit vielä kun siihen saadaan hiukan alkoholia mukaan ni ei juma meinaa henki lähtee nauraessa. Karaokessa ja nomihoudaissa on tullu juostua ihan kiitettävästi, mut on sitä opiskeltukin. Käytiin muutama viikko sitten jopa luokkaretkellä tosi siistissä temppelipaikassa nimeltä Daigoji. Se on kuulemma tosi hieno ruskan aikaan. Täällä tosiaan alkaa nyt vasta kylmenemään ja puut kellastumaan, kun taas kuvista päätellen Suomessa on jo jossain lunta (kuten Saviksessa). Se onki sitten ehkä ainoo asia mitä sieltä paikasta kaipaan =). Mutta Daigojista muutama kuvatus.

Temppelin sisäänkäynti

Joe ja puhelin missä telkkari
(joku hienonhieno ostostv:n korvike menossa)

Haluu kans tälläsen tulevalle takapihalle =)

Tupa ja perunamaa
(ei vaan, jotain temppelirakennuksia)

Korkein ja vanhin temppelirakennus

Kamut

Will, Usui ja Yami

Minitemppeli

Tänään oli viimeinen midterm koe. Niitä oli tässä viime ja tällä viikolla ihan kiitettävästi joka lähtöön. Iso koe meni muuten hyvin paitsi kanjien osalta löi ihan tyhjää. Ite kanjikokeesta en ees mee arvailemaan mitään (koita sit opiskella 113 kanjia 6 tunnissa DX). Luetun ymmärtäminen oli helppo kuten olettaa saatto, mutta se oli ehkä mukavin kaikista. Ja tänään oli sitten kuuntelu joka oli hyvin kummallinen. Varsinkin osiot missä piti päättää onks lause oikeen vai väärin. Kun mun mielestä niitä asioita ei siltä nauhalta ees tullu missään vaiheessa. No anyways tulosten perusteella pitäis kyllä päästä seuraavalle tasolle, ellei jopa hyppäämään yhtä tasoa yli. Koska pärjään yleensä jopa paremmin kun Joe, joka on lukenu japania pari vuotta enemmän. Sillä ei vaan sanasto ja kielioppi oo hallussa.

Siniä nään harmittavan vähän, kun se tosiaan muutti sinne Mamiyaan asumaan, ja sinne on täältä joku 1-1,5h ja matkakulujakin tulee joku tonnin verran. On meillä sentään keskiviikkosin aina yhteinen puolitoistatuntinen =). Aina kun sinne jaksaa raahautua (läsnäoloa kun ei oo pakollinen, yllättäen...). Tuntuu olevan nyt vaan jonkun sortin motivaation puutos, koska koulu tuntuu tosi turhauttavalta. Englanninkielisten tuntien taso on jotain kuudennen luokan tienoilla, mikä on tietysti mukavaa sitä yliopistossa pääaineena opiskelevalle, ja japanintunnit tuntuu välillä vähän turhan ala-aste flashbackeilta. Mutta ehkä se tästä kun joulu tulee. Se piristää aina. Meillä on jopa parin viikon joululoma ja ollaan porukalla mietitty josko lähtis käymään jossain. Joko Tokiossa tai Hokkaidossa (lunta <3).>

Sitten japanilaisista ötököistä. Hyttyset vielä sietää, vaikka pinna alkaa lyhentyä aina joka pureman myötä, koska taidan olla näille hyttysille jopa hiukan allerginen. Puremat kun saattaa kutittaa ~viikon ja häviää jossain kolmessa (murrr!). Ja sitten hämähäkit. Hämähäkkien EI kuulu PURRA. Heräsin yks aamu siihen että kyynärpäätä ja reittä kutitti ihan hitosti ja molemmissa oli ihanat puremajäljet. Ja sitten ku ne ei vielä ole mitään ihan pieniä. Varsinkaan temppelialueilla. Päätettiin Joen kanssa yks ilta lähteä kävelemään Inari Jinjan porttipolku läpi. Kaikki meni hyvin siihen saakka kunnes huomattiin, että niistä porteista roikkuu aivan helvetin isoja otuksia. Ja kun jotkut niistä on vielä niin matalia että ottaa päähän kiinni, niin juostiin kohtuu lujaa kumarassa takaisin pyörille ja poljettiin kotiin. Never again, kthxbai. Kai niihinkin tottuu jossain vaiheessa, mutta mua ei kyllä ikinä saa lämpimällä ilmalla metsään tai mihinkään missä niitä vois lymyillä....blägh.....

Pari viikkoa sitten oli vihdoin meidän asuntolan tervetuliaisbileet (ei mitenkään myöhässä =) ). Oltiin ihan varmoja, ettei niistä olis tiedotettu mihinkään ja siellä olis pelkästään tän asuntolan porukkaa. Mutta onneks oltiin väärässä. Yllättävän paljon ihmisiä lopulta ilmaantu ja virallisten tervetuliaishässäköiden jälkeen oli alakertaan järjestetty tanssilattia, joka takas että niistä tuli tähän astisista koulun bileistä parhaat. In your face Kaikan ja Omiya! Jotkut vaihto-opiskelijat oli jopa valmistanu pieniä esityksiä juhlia varten ja paras niistä oli ehdottomasti kun Won gi soitti ja laulo X-Japanin Tearsin. Illan päätteeks oli vielä ihan pakko lähtee karaokeen, jonne saatiin myös alakerran "isännöintitoimistossa" työskentelevä Yo-hei mukaan. Jätkällä muuten jumalattoman hyvä ääni ja soittaa jotain viittäkymmentä eri soitintaki (en mitenkään kade tai mitään). Kello oli taas jotain kuuden-seittemän tienoilla kun vihdoin raahauduttiin nukkumaan. Loppuun vielä kuvia.

Tervetuliaisjuhlaposteri

Tunteella =)

Viime lauantaina oli Sergion synttäreiden juhlistusta. Oikeesti ne on vasta huomenna (19.11.!), mutta lauantaina mentiin tosiaan nomihoudaihin, karaokeen ja vielä klubille. Porukasta löytyi myös toinen suomalainen ja meillä oli aika hiton hauskaa. Kuten arvata saattaa oltiin myös ekat ketkä iski lasit pöytään ja tilas seuraavaa drinkkiä. Jotain kuviakin illasta saattaa blogiin eksyä. Karaokesta löytyy myös pari videopätkää, mutta niitä ei mun elinaikana tuu kukaan näkemään =). Pitää vielä saada se karaokereissu aikaseks Sinin kanssa.

Minä ja Jenni

Mitähän laulais seuraavaks...Rasmusta...?

Minä ja Joe ja Angela Akin This Love ;)

Tunteella taas kerran

Mitä enemmän meen pyörällä kouluun, sitä varmemmaks tuun siitä, ettei ykskään näistä tyypeistä pääsis Suomessa inssistä läpi. On tosi lähellä etten rupee välillä kiroomaan suomeks näitten idioottien perään. Itseasiassa autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat on kaikki yhtä pahoja. Autoilijat ei ota pyöräilijöitä huomioon ollenkaan, toiset pyöräilijät tekee aivan mitä sattuu eikä todellakaan noudata mitään liikennesääntöjä vaikka autotiellä ajeleekin. Jalankulkijat taas hyppii eteen miten sattuu, eikä väistä vaikka näkiskin, että oot pyörällä tulossa. Tuijottaa vaan tyhjällä ilmeellä. Ei voi tajuta. Oon menny jo laskuissa sekasin miten monta kertaa oon meinannu törmätä millon mihinkin. Mutta onneks on nopeet refleksit ja hyvä tasapaino =). Pitää ottaa vielä pyörästä jokunlainen edustava kuva ja läntätä tänne niin saatte ihmetellä sitäkin.

Mutta nyt alan kokkailemaan kanakeittoa, kylmenneen sään kunniaksi. Haski