Kesäloma

Jahas. Koulu Japanissa saatu päätökseen n. viikko sitten ja nyt on jäljellä vielä 13 päivää kesälomaa ennen kun hypätään koneeseen ja suunnataan takasin Suomeen. Fiilikset vaihtelee päivien kanssa laidasta laitaan. Kiva saada oikeeta leipää ja juusto, kun niitä ei pitkän etsinnän jälkeenkään löytynyt. Äitin lähettämät ruisleivät pelasti pahimmilta vieroitusoireilta. Toisaalta sitten ei haluis vielä lähteä, kun on vihdoin alkanut tajuamaan, miten kaikki täällä hullussa maassa toimii.

Tänään lähti ensimmäiset paketit kohti Suomea. Ensimmäisen painoksi tuli 15 kiloa ja toinen painoi mukavat 19 kiloa. Postitus yhteensä maksoi ihanat 18,000 yeniä, mut halvemmaks se silti tuli kun jos ne ois pitäny koneeseen ottaa.
Kävin kans ostamassa matkalaukun kun totesin, etten tosiaan saa noita kaikkia tavaroita rinkkaan takaisin. Sekin löytyi kohtuu kivuttomasti Sanjon Teramachidorilta (suosittelen, jos Japaniin suuntautuu nokka). Kovakuorinen, 70 litranen lähti n. satasella ja nyt saa taas pakkailla rauhassa. Ens viikolla on tosin edessä vieläTokion reissu, että saa nyt nähä miten paljon sieltä tarttuu tavaraa mukaan. Budjetti on tosin aika pienehkö, mikä auttaa asiaa =).

Sunnuntaina on vuorossa Summer Sonic ja Linkin Park. On siellä tosin muutakin kattotavaa/kuunneltavaa. Laitan linkinkin jos jotakuta nyt sattuu kiinnostamaan: Summer Sonic.

Kaikenkaikkiaan ihan hullun kiireinen vuosi, mut silti tuntuu, että paljon jäi näkemättä. Kai sitä pitää tulla joskus uudestaan =). Okinawa ja Hiroshima tuli tosin koluttua ja kuuden päivän Tokion-reissu odottaa, että eiköhän siinä tärkeimmät. Okinawalle on kyllä pakko päästä joskus uudestaan. Sitten kun Suomen talvet tuntuu taas liian kylmältä, niin ainakin tietää, minne suunnata =).

Tarinaa on tulossa vielä lisää kunhan tää hullunmylly tästä hiukan rauhoittuu (ehkä kesällä 2010..? ). Vielä on tiedossa kaikennäköstä hässäkkää kun pitää juosta sulkemassa pankkitilejä ja liittymiä, mutta kait se siitä.

Käytiin Tashin ja Joen kanssa katsastamassa kissanpentuja eläinkaupassa. En vieläkään pysty sulattamaan ajatusta, että kissoja ja koiria pidetään esillä lasivitriineissä, mutta pari kuvaa piti silti ottaa. Oli ne niin söpöjä. Harmi kun ei voi kotiin asti tuoda =).


Nuo muutamat oli erillisessä häkissä kun kärsivät silmätulehduksesta raukat.

Unirytmikin on aika sekainen, kiitos erinäisten jäähyväisbileiden...Tosin loppuntentit sotkivat sen jo ihan kohtuudella. Toisaalta eipähän toivottavasti tuu aikaeroahdistusta, sitten kun lopulta Suomeen päästään. Vois sitä silti pikkuhiljaa koittaa hipsiä nukkumaan.

Oyasumi.

Huom!

Lisää kuvia ja jopa ehkä muutama videonpätkä löytyy osoitteesta http://picasaweb.google.com/Blackookami/. Niitä alkaa olla niin paljon, ettei riitä aikaa päivittelemiseen blogin kautta, joten kannattaa vilkuilla tonne välillä, jos nyt jotain sattuu kiinnostamaan. Kuvatekstienkin päivittäminen vie oman aikansa, mutta koitan niitä tässä sinne välillä saada.

Ja niitä kauan lupailtuja kuvia

Narasta hienon hieno lohikäärmekäsienpesuvesiputous.

Peuroja sai siis myös syöttää. Ja auta armias kun ne huomas, että jollain on ruokaa. Niitä oli kohta muutaman kymmenen ympärillä.

Joen ensikosketus peuroihin =).

Käytiin Kinkakujissa. Ei siellä oikeesti noin kamalaa ollu...

Karaokeiltama Mamiyan porukoitten kanssa.

On ollu hiukan kiirettä koulun alun yms yms kanssa. Mutta nyt vihdoin rauhottu sen verran, että ehtii taas blogiakin päivittämään. Tuntuu kyllä et jos tän lukukauden aikana ei lopu kunto/aika kesken ni sit on aika hyvin asiat.
Ensinnäkin kolmostaso on hiukan haastavampi ku viime vuoden kakkostaso joten on pakko opiskellakin. Varsinkin kanjeja. Liityin myös Speaking partner-ohjelmaan, mistä siis saa itelleen japanilaisen jutuskelukumppanin, jolle voi opettaa englantia, tai mitä kieltä se nyt haluaakaan oppia. En ole vielä kyseistä henkilöä tavannut, mutta ens viikon perjantaina olis tutustumispartyt. Saa kattoa millanen tuuri käy. Tämän lisäksi sain kirjeen opettajan kautta yhdeltä japanilaiselta tytöltä, joka on kiinnostunut suomesta ja haluaa tavata ja jutella kaikennäkösestä. Jonkinnäköisestä suomenkielen opettelusta oli myös mainintaa. Sitten pitäis vielä olla energiaa/sitä aikaa käydä lenkillä, tavata niitä vanhoja kavereitakin ja käydä tietty erinäisissä bileissä.

Perjantaina oltiin taas yhden japanilaisen opiskelijan isän omistaman firman omistamassa ravintolassa, missä sai juoda ja syödä niin paljon kun halus ja pirun halvalla. Mentiin joskus puol seittemän aikoihin ja oltiin siellä yhteentoista asti. Ruoka oli tosi hyvää ja yllättävää kyllä, lihapitoista (\o/). Ei jaksanu ees kaikkee syödä, niin paljon eteen kannettiin. Koko systeemi makso vaan ~12e/pää, eli halpaa lystiä. Tämän jälkeen suunnattiin pitkästä aikaa karaokeen ja kotona oltiin siinä neljältä aamulla.

Lauantaina oli asuntolan tervetuliaisbileet, mitkä jätin suosiolla väliin, aikasempien kokemusten perusteella. Hyvä niin, koska Yuusuke tiedusteli, oliko mitään meininkiä missään ja kun sanoin että mulla on tylsää, kun Joekin oli jossain poikien kanssa niin se tuli käymään. Juteltiin siinä kaikennäköstä ja illan päätteeksi pääsin jopa ajelemaan sen moottoripyörän kyydissä. Vähänkö oli siistiä \o/! Ajelu venyikin muutaman tunnin mittaiseksi, mut hauskaa oli, vaikka ei kauheen lämmin ollutkaan. Pitää ottaa pyörästä kuva joku kerta.

Kaikenkaikkiaan tyhjentävä viikonloppu, jonka pohjalta on hyvä alottaa uus kouluviikko. Käytiin tänään myös ostoksilla, ja matkaan tarttui pari hametta kesää varten. Saa nyt nähdä miten paljon niitä tulee käytettyä, mut aika cooleja ne oli, joten saattaa olla että ne mun päällä muutamaan otteseen nähdäänkin.

Viikon päästä on "golden week" ja pitäis jotain ohjelmaa keksiä. Joku ehdotti, että mennään käymään Universal Studios Japanissa. Se hieman kyllä houkuttais, mutta saa kattoa, mikä on rahatilanne. Enää nelisen kuukautta jäljellä, ennen ku pitäs palata takasin Suomeen ja "oikeeseen arkeen". Vielä ei oo kyllä kauhee ikävä takas....

Mata ato de ne.

Loma ja sakurat ja koulun alku

Jahas jahas...pitäskö taas päivitellä välillä. Kaikennäköstä on ehtiny tapahtua. Lomaa on enää 3 päivää jäljellä ennen ku pitäs taas keskittyä opiskeluun.

Käytiin helmikuussa Okinawalla, minkä suurin osa varmaan tietääkin jo ja kuviakin oon levitelly. Mutta tässä vielä osote kuviin http://picasaweb.google.com/Blackookami/Okinawa#. En viitti niitä tänne ruveta laittamaan, niitä kun on pieni miljoona.
Okinawa on siis saari, mikä sijaitsee tuolla ihan Japanin eteläkärjessä. Siellä oli jo helmikuussa pari-kolmekymmentä astetta lämmintä. Eli ihan Suomen kesä. Oltiin siellä 6 päivää ja asuinpaikkana oli ihan siisti hostelli, Okinawan pääkaupungissa, Nahassa. Nahasta löytyy myös ostoskatu ja monorail-juna, jolla pääsee paikasta toiseen. Käytiin siellä esim. Shuri-linnassa, mikä oli ihan vaikuttava.
Muuten pääsy paikasta toiseen Okinawalla ilman autoa ei oo mitenkään kaikkein kätevintä. Bussit kyllä kulkee, mutta ne on kalliita ja hitaita. Bussilla kuitenkin käytiin Chuuraumi-akvaariossa, jossa oli mm. valashaita, paholaisrauskuja, kilpikonnia, yms muita mereneläviä. Aika hieno paikka. Käytiin myös American Villagessa ("Amerikkalainen kylä"), koska Okinawalla on jenkkien tukikohtia parikin kappaletta, niin eikai nyt voi olettaa, että ne asuis siellä ilman amerikkalaisia hyvyyksiä, kuten leffateatteria ja outlet-vaatekauppoja.
Päästiin myös Joen kavereitten siivellä, jotka oli siis armeijan hommissa siellä, tukikohtaan käymään ja käytiin syömässä Chili'sissä pihviä (ensimmäinen ja luultavasti viimeinen pihvini Japanissa T.T),ja toisella kerralla Taco Bellissa. Ei huonot nachot, pitää myöntää.
Istuskeltiin Sinin kanssa iltasin rannalla muutaman siiderin kera. Saatiin seuraakin heti ekana iltana kun pari kulkukissaa ilmesty paikalle, hyppäs syliin ja tuumas että tässä hyvä.
Rannan läheisyydessä oli myös puisto missä oli mm. kiipeilyteline, joka heilui hauskasti, ja pirun iso ja pelottava liukumäki, mikä piti tietty testata....minkä seurauksena hajotin tietty nilkkani. Sini vaan nauro vieressä. Thanks for that, you're a true friend.
Päästiin myös veneellä mereelle ryhävalaitten sekaan. Ei niistä paljon pyrstöä enempää näkyny, mut tulipahan koettua sekin. Hauskinta asiassa oli, että n. 95% matkustajissa oli jossain vaiheessa merisairaita, koska merenkäynti oli aikamoista. Ihme kyllä sain itteni pidettyä kasassa loppuun saakka.
Kun tultiin Koben lentokentälle takasin kylmään ja märkään Osakaan, niin teki mieli palata takasin. Sitä paitsi Okinawan paikalliset tuntuu olevan paljon ystävällisempiä ja tottuneempia ulkomaalasiin kun Kyoton japanilaiset.

Helmikuussa suunnattiin myös Naraan, joka on tunnettu peuroistaan, jotka on todellakin kesyjä, ja jos ne huomaa että asianomaisella on jotain syötävää, kannattaa olla varuillaan sillä sen kimppuun käydään keinoja kaihtamatta. Varsinkin jos ne huomaa, että pelkää. Olikin varsin viihdyttävää katella kun japanilaiset koulutyttöset ja -poikaset juoksee kirkuen pakoon peuroja.
Sieltä muutama otos:

Muutamissa erinäisissä partyissa on myös käyty. Ainakin kolmissa jäähyväisbileissä ja klubittamassa Sinin kanssa aina kun on ollu sellanen fiilis (ainakin kerran parissa-kolmessa viikossa siis XD).

Natsumin kanssa käytiin myös katsastamassa, mitä löytyy Nambasta. Ja löytyihän sieltä, mm. nahkatakki (wtf, nahkatakki.....mullako?...mutta niin pääs käymään).
Koko päivä käveltiin ja shoppailtiin ja dyykattiin myös roskiksia. Eikun....isossa roskiksessa kadun varrella oli kaks isoa snoopy-pehmolelua ni piti tarkistaa minkä takia ne on heitetty pois, ja voisko ne jopa raahata mukanaan, muovipusseissa kun näytti molemmat olevan. Mun Sinin harmiks kuitenki niissä oli jotain ramen-tahroja ja jotain muuta epämäärästä joten jätettiin Snoopyt nuristen oman onnensa nojaan. (Natsumi ja Joe ei oikein innostunu meidän uudesta harrastuksesta...hmph)

Kyoton kohteita on myös käyty kiertämässä, kuten Kultainen temppeli, Kinkakuji, mikä oli oikeasti hieno. Eksyttiin myös Nijoon pariinkin eri otteeseen kun ensin piti käydä katsastamassa hienot valaistukset pimeän tullen, ja sitten itse palatsi, jossa oli hieno vinkuva lattia, joka varotti tunkeilijoista. Joskin pidemmän päälle saattais käydä ärsyttämään, jos pitäis päivittäis siellä kulkea.

Ainiin, pyydettiin Sinin suomalaiselta kaverilta, josko se vois pyytää käymään tulevalta äidiltään pari pulloa Finland's finest, eli Salmaria. Toive täyttyikin ja pitihän ne sit heti kohta korkata. Toinen pulloista on siis lähes tyhjä, kiitos mukaijiman muitten asukkaitten, joiden piti sitä saada maistaa. Ja toimiston Yohei (salmiakki-fani) sai enemmänkin ku oman osansa, mrrrr...

Joe sai myös vieraan Jenkeistä, kun yks sen kavereista tuli käymään. Käytiin porukalla kattomassa kukkaan puhkeamaisillaan olevia kirsikankukkia Filosofin polulla (Philosopher's Path). Matkan varrella oli myös erinäisiä temppeleitä. Löysin myös tennispallon, minkä lahjotin yhden talon edustalla olevalla beaglelle. Se tuli siitä hyvin iloiseksi =).

Koulussakin piti käydä hakemassa kaavakkeita ja kirjoja, mistä pitäis sitte valita, että mitä kaikkeja kursseja meinaa ottaa. En oo jaksanu vielä niitä katella, kun oon maannu sängyssä flunssa kourissa. Nyt alkaa vihdoin vähän helpottaa ja eilen jaksoin jo lähteä Kaikan asuntolaan uusille vaihto-opiskelijoille järjestettyihin tervetuliaispartyihin. Sain taan muutaman uuden kaverin ja puhuin paljon japania. Tällä kertaa porukat oli kiinnostuneita Suomesta ja Suomen kielestä. Hyvä koittaa japaniksi käydä niistä sitten valaisevaa keskustelua. Mutta kai siitä jotain selvis. Sain myös selville, että Joensuuhun on tulossa kolme vaihtaria täältä ensi lukuvuodeks. Sain myös niitten sähköpostiosotteet ja yliopistolta pyydettiin mua ottamaan niihin yhteyttä.

Aika loppuu taas kesken enkä kerenny kuvia vielä laittamaan. Huomenna suunnataan Himeji-linnaan ja siellä meneekin sitten varmaan koko päivä, mutta koitan saada niitä kuvia huomenna.
Mata, ne!

Yleisön ( lue: Sinin) pyynnöstä (lue: tappouhkauksesta) päivitystä

Tänään alko loma. Eilen oli viiminen loppukoe, mikä meinas sitä, että kävin koulussa istumassa puol tuntia ja kirjotin aineen Turusta japaniksi. Tuli kans kutsu "Farewell Party"ihin, järjestetty siis niitten vaihtareitten takia, jotka on nyt lähössä kotiin. Koe oli kylläkin aamulla 10.30 ja partyt alko vasta 17.00. Siinä sitte hiukan pohdittiin, että pitäskö lähtee kotiin vai jäädä koululle/läheiseen asuntolaan hengaamaan. Päädyttiin sitte viimisimpään vaihtoehtoon ja käytiin hakemassa evääks muutama sämpylä ja fanta grapea. Sämpylän sisällä odotti tosin ilonen yllätys, kun se sisälsikin oikeeta juustoa, eikä sitä kamalaa Aamupalan korviketta mitä kaupasta saa.

Itse party koostuikin sitte pääasiassa maljan kohottamisesta, ruuan tuhoamisesta (johon meni nälkäseltä susilaumalta ehkä 5 minuuttia), lähdössä olevien vaihtareitten esittelystä ja vapaasta seurustelusta. Saldona turvonnu jalka, kun yks opettajista vahingossa tallo päälle. Tosin pyyteli hirveesti anteeks ja rupes siinä sitten muutenki keskustelemaan ja kehumaan mun japania ja nopeita vastauksia (\o/). Vitsi kun osais vielä tunnillakin/suullisessa kokeessa puhua yhtä sujuvasti ni ois ehkä mahiksiakin päästä 4 tasolle.

Juhlan jälkeen oltiin jo lähössä kotiin, kunnes Yuusuke (ehkä mielenkiintosin japanilainen, joka on tullu tähän mennessä vastaan) pyysi jatkoille Kaikan asuntolaan. Ei vissiin tarvinnu kahta kertaa miettiä. Käytiin läheisessä kombinissa ostamassa muutama chuuhai (siideri) ja siitä se sit lähti. Hienoo on kyl kattoo, kun aasialaiset (varsinkin Joe) juo sen yhden (3,5dl ja 4%) ja ne on ihan valmiita ja ite oot vaan siinä, että jaa mulla saattaa kestää hetki kauemmin.

Istuttiin siinä sitten Dylanin (Australia), Oliverin (Saksa), Joen (USA) ja Yuusuken (Japani) kanssa ja puhuttiin kaikennäkösestä (japaniksi tietenkin). Jostain syystä keskustelu aina kuitenki käänty, aika usein Oliverin toimesta, eri maiden prostituoituihin ja japanilaisiin rabu hotelleihin. Ja kun tähän lisätään vielä Joen tieto Thaimaasta ja hämmentävistä transseksuaaleista ni ei wtf. Mahto olla hienoa ulkopuolisten kuunnella.

Ei ne oikeesti ollu läheskään noin kännissä...

Edellisenä viikonloppuna päätin, että nyt kun on kerran kokeet ohi (ainetta ei lasketa kokeeks) ni kerätään porukka kasaan ja pidetään hauskaa. Vuokrattiin lauantai-illaks kellarin karaoke-huone ja kaupasta haettiin kasa juotavaa. Sini ja Yuusukekin pääs paikalle, joten ihan hyvä semmonen 10 henkeä saatiin kasaan. Siellä sit juotiin ja kuunneltiin musiikkia ja pojat soitti kitaraakin. Joe on mua välillä koittanu opettaa mut ei se oo ihan hallussa vielä. Ja kun sillä on metalliset kielet ni hitto on sormet kipeet aina seuraavana päivänä. Mut kyl se siitä. Hienoja keskusteluja tuli käytyä sillonkin. Esimerkiksi Samin seuraava "dilemma"

Sam: What would you guys do if you went home with a guy and then he would be like "I only get turned on if you talk to me about care bears..."?
Me: Run away.
Sam: No, seriously, what sould you do?
Sini: No, seriously, run away.

Good luck with that one, Sini.... XD

Sam, Oliver, Songyi ja toinen Sam

Sini ja Yuusuke

Joulut ja uudet vuodetkin oli ja meni. Jouluaattona menin Sinille käymään ja ihmettelemään sen hienoa ja jumalattaman kokosta vessaa. Taidettiin me jotain syödäkin ja lahjojakin avata. Videotodistettakin asiasta löytyy, koska oli ihan pakko kun löysin jotain ihan täydellistä Sinille. Tosin se tuskin antais mulle ikinä anteeks jos laittaisin sen tänne, joten taidanpa jättää sen tekemättä. Vaiks kyl vähän kutkuttais.

Joulupäivänä tein Joelle, Sergiolle ja Sergion kaverille ruokaa. Perunamuusia, possunfilettä ja lohta. Ja sit tietty juotiin margaritoja ja shotte ja kunnes suunnattiin karaokeen. Sinne liitty seuraks hiukan myöhemmin Won gi, Casper ja Sam . Oli ihan jees reissu.

Joulua ja lahjat

Ruokaa

Sergio lahjojensa kimpussa

Mun hieno lahja Joelle.
(Koinu = koiranpentu)

Uutena vuotena Sini tuli tänne ja tarkotuksena oli viettää semmonen ihan perinteinen suomalainen opiskelija uus vuosi. Arvata saattaa mitä siihen sitte liittyy. Karaoke oli suunnitelmissa myös tällä kerralla ja se oli itseasiassa e ka kerta ku oon Sinin kanssa samaan aikaan täällä karaokeen päässy. Kivaa oli.

Ilmeillä

Olinks mä ainoo ku oikeesti keskitty siihen laulamiseen =).

Viime viikolla oli tosiaan tän lukukauden loppukokeet, joitten perusteella meiät sit jaetaan ens lukukaudeks luokkiin. Kokeet vaihteli ihan laidasta laitaan. Kielioppi oli ihan haastava ja kuuntelu oli yllättävän helppo verrattuna viime kertaseen. Sanasto meni ihan hyvin. Kanjit oli hukassa, kuten aina, vaiks opiskelinkin ja suullinen roolileikki opettajan kanssa oli aika turha. Sitten seuraava kysymys/vastaus koe suullisena olikin paljon järkevämpi. Luetun ymmärtäminen oli mukavan haastava ja viimisenä aineen kirjotus, jonka tarkotusta erillisenä kokeena en oikeen ymmörtänyt. Aiheet kun jaettiin etukät een ja valmistelu sallittiin. Ei vaan saanu sanakirjaa käyttää kirjottaessa.

Koe ja Yoshida-sensei

Nyt on sitte pari kuukautta lomaa ja tarkotuksen a ois budjetin salliman määrän mukasesti kiertää Japania. Helmikuun lopussa on viiden päivän reissu Okinawalle, mistä tulee varmasti ihan mielenkiintonen (en tiedä onko se sitä hyvässä vai pahassa mielessä...) jo kirjavan ryhmän perusteella. Joe haluis hirveesti käymään Hokkaidossa ja oishan sitä lunta ihan kiva nähdä. Tokiokin on vielä katsastamatta. Saa nyt kattoo miten paljon ehtii ja jaksaa. Kotiinki ois kiva mennä mut siitä tulis ihan liian kallista, joten antaa olla.

Huomenna mennään Joen, Ayakan ja Sinin, yms., kanssa Naraan kattomaan ja syöttämään peuroja. Olisin halunnu tänäänkin tehdä jotain, kun oli niin hieno päivä ja heräsin jostain syystä seittämältä, mutta en sit saanu sitä yhtä ylös niin, että oltais voitu johonki lähtee. No, ens kerralla varustaudun vesiämpärillä.

Siinä taas hetkeks tarinaa ja unohdin varmaan kymmenen muuta juttua mutta kirjottelen lisää tässä lomalla nyt kun kerkeen. Nyt taidan hipsiä nukkumaan, että saan itteni kahekstoista Kioton asemalle.

Loppukevennykses kuva puhelimesta ja killuttimista.
Mikä otaku?!?

Oyasumi~

P.S. Äiti kato mitä mä löysin koulun parkkipaikalta...

Kokeet ohi!

Noniin kuukauden tauon jälkeen saadaan taas uutta tekstiä ulos =). Sori kaikille on ollu vähän hässäkkää ja mietittävää yms. Japanissa jo 2 kuukautta vierähtäny ja kyllä tä tuntuu jo melkeen kodilta. Varsinkin kun on noita tyyppejä piristämässä. Se on ihan uskomatonta millasta läppää noilta muutamalta lähtee ja sit vielä kun siihen saadaan hiukan alkoholia mukaan ni ei juma meinaa henki lähtee nauraessa. Karaokessa ja nomihoudaissa on tullu juostua ihan kiitettävästi, mut on sitä opiskeltukin. Käytiin muutama viikko sitten jopa luokkaretkellä tosi siistissä temppelipaikassa nimeltä Daigoji. Se on kuulemma tosi hieno ruskan aikaan. Täällä tosiaan alkaa nyt vasta kylmenemään ja puut kellastumaan, kun taas kuvista päätellen Suomessa on jo jossain lunta (kuten Saviksessa). Se onki sitten ehkä ainoo asia mitä sieltä paikasta kaipaan =). Mutta Daigojista muutama kuvatus.

Temppelin sisäänkäynti

Joe ja puhelin missä telkkari
(joku hienonhieno ostostv:n korvike menossa)

Haluu kans tälläsen tulevalle takapihalle =)

Tupa ja perunamaa
(ei vaan, jotain temppelirakennuksia)

Korkein ja vanhin temppelirakennus

Kamut

Will, Usui ja Yami

Minitemppeli

Tänään oli viimeinen midterm koe. Niitä oli tässä viime ja tällä viikolla ihan kiitettävästi joka lähtöön. Iso koe meni muuten hyvin paitsi kanjien osalta löi ihan tyhjää. Ite kanjikokeesta en ees mee arvailemaan mitään (koita sit opiskella 113 kanjia 6 tunnissa DX). Luetun ymmärtäminen oli helppo kuten olettaa saatto, mutta se oli ehkä mukavin kaikista. Ja tänään oli sitten kuuntelu joka oli hyvin kummallinen. Varsinkin osiot missä piti päättää onks lause oikeen vai väärin. Kun mun mielestä niitä asioita ei siltä nauhalta ees tullu missään vaiheessa. No anyways tulosten perusteella pitäis kyllä päästä seuraavalle tasolle, ellei jopa hyppäämään yhtä tasoa yli. Koska pärjään yleensä jopa paremmin kun Joe, joka on lukenu japania pari vuotta enemmän. Sillä ei vaan sanasto ja kielioppi oo hallussa.

Siniä nään harmittavan vähän, kun se tosiaan muutti sinne Mamiyaan asumaan, ja sinne on täältä joku 1-1,5h ja matkakulujakin tulee joku tonnin verran. On meillä sentään keskiviikkosin aina yhteinen puolitoistatuntinen =). Aina kun sinne jaksaa raahautua (läsnäoloa kun ei oo pakollinen, yllättäen...). Tuntuu olevan nyt vaan jonkun sortin motivaation puutos, koska koulu tuntuu tosi turhauttavalta. Englanninkielisten tuntien taso on jotain kuudennen luokan tienoilla, mikä on tietysti mukavaa sitä yliopistossa pääaineena opiskelevalle, ja japanintunnit tuntuu välillä vähän turhan ala-aste flashbackeilta. Mutta ehkä se tästä kun joulu tulee. Se piristää aina. Meillä on jopa parin viikon joululoma ja ollaan porukalla mietitty josko lähtis käymään jossain. Joko Tokiossa tai Hokkaidossa (lunta <3).>

Sitten japanilaisista ötököistä. Hyttyset vielä sietää, vaikka pinna alkaa lyhentyä aina joka pureman myötä, koska taidan olla näille hyttysille jopa hiukan allerginen. Puremat kun saattaa kutittaa ~viikon ja häviää jossain kolmessa (murrr!). Ja sitten hämähäkit. Hämähäkkien EI kuulu PURRA. Heräsin yks aamu siihen että kyynärpäätä ja reittä kutitti ihan hitosti ja molemmissa oli ihanat puremajäljet. Ja sitten ku ne ei vielä ole mitään ihan pieniä. Varsinkaan temppelialueilla. Päätettiin Joen kanssa yks ilta lähteä kävelemään Inari Jinjan porttipolku läpi. Kaikki meni hyvin siihen saakka kunnes huomattiin, että niistä porteista roikkuu aivan helvetin isoja otuksia. Ja kun jotkut niistä on vielä niin matalia että ottaa päähän kiinni, niin juostiin kohtuu lujaa kumarassa takaisin pyörille ja poljettiin kotiin. Never again, kthxbai. Kai niihinkin tottuu jossain vaiheessa, mutta mua ei kyllä ikinä saa lämpimällä ilmalla metsään tai mihinkään missä niitä vois lymyillä....blägh.....

Pari viikkoa sitten oli vihdoin meidän asuntolan tervetuliaisbileet (ei mitenkään myöhässä =) ). Oltiin ihan varmoja, ettei niistä olis tiedotettu mihinkään ja siellä olis pelkästään tän asuntolan porukkaa. Mutta onneks oltiin väärässä. Yllättävän paljon ihmisiä lopulta ilmaantu ja virallisten tervetuliaishässäköiden jälkeen oli alakertaan järjestetty tanssilattia, joka takas että niistä tuli tähän astisista koulun bileistä parhaat. In your face Kaikan ja Omiya! Jotkut vaihto-opiskelijat oli jopa valmistanu pieniä esityksiä juhlia varten ja paras niistä oli ehdottomasti kun Won gi soitti ja laulo X-Japanin Tearsin. Illan päätteeks oli vielä ihan pakko lähtee karaokeen, jonne saatiin myös alakerran "isännöintitoimistossa" työskentelevä Yo-hei mukaan. Jätkällä muuten jumalattoman hyvä ääni ja soittaa jotain viittäkymmentä eri soitintaki (en mitenkään kade tai mitään). Kello oli taas jotain kuuden-seittemän tienoilla kun vihdoin raahauduttiin nukkumaan. Loppuun vielä kuvia.

Tervetuliaisjuhlaposteri

Tunteella =)

Viime lauantaina oli Sergion synttäreiden juhlistusta. Oikeesti ne on vasta huomenna (19.11.!), mutta lauantaina mentiin tosiaan nomihoudaihin, karaokeen ja vielä klubille. Porukasta löytyi myös toinen suomalainen ja meillä oli aika hiton hauskaa. Kuten arvata saattaa oltiin myös ekat ketkä iski lasit pöytään ja tilas seuraavaa drinkkiä. Jotain kuviakin illasta saattaa blogiin eksyä. Karaokesta löytyy myös pari videopätkää, mutta niitä ei mun elinaikana tuu kukaan näkemään =). Pitää vielä saada se karaokereissu aikaseks Sinin kanssa.

Minä ja Jenni

Mitähän laulais seuraavaks...Rasmusta...?

Minä ja Joe ja Angela Akin This Love ;)

Tunteella taas kerran

Mitä enemmän meen pyörällä kouluun, sitä varmemmaks tuun siitä, ettei ykskään näistä tyypeistä pääsis Suomessa inssistä läpi. On tosi lähellä etten rupee välillä kiroomaan suomeks näitten idioottien perään. Itseasiassa autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat on kaikki yhtä pahoja. Autoilijat ei ota pyöräilijöitä huomioon ollenkaan, toiset pyöräilijät tekee aivan mitä sattuu eikä todellakaan noudata mitään liikennesääntöjä vaikka autotiellä ajeleekin. Jalankulkijat taas hyppii eteen miten sattuu, eikä väistä vaikka näkiskin, että oot pyörällä tulossa. Tuijottaa vaan tyhjällä ilmeellä. Ei voi tajuta. Oon menny jo laskuissa sekasin miten monta kertaa oon meinannu törmätä millon mihinkin. Mutta onneks on nopeet refleksit ja hyvä tasapaino =). Pitää ottaa vielä pyörästä jokunlainen edustava kuva ja läntätä tänne niin saatte ihmetellä sitäkin.

Mutta nyt alan kokkailemaan kanakeittoa, kylmenneen sään kunniaksi. Haski

Nomihoudai ja klubitus

Hohhoi. Tuntuu kun nä päivät vaan lipsuis menemään eikä oikeen mitään ehdi tehä, vaiks hirveenä on koko ajan jotain ohjelmaa ja joka paikkaan pitäis keretä. Mitäs uutta..? Sain keskiviikkona vihdoin kännykän, ja vaikka Sini olikin blogiinsa kirjottanut, että oli hirvittävän vaikeeta ja kesti kauan, niin mun osalta se kävi todella helposti. Liekö syy ollut Won Gi:ssa, joka ystävällisesti lupautu tulemaan mun kanssa Softbankiin sitä ostamaan. Puhelin itse makso 23 000 yeniä (hiukan alle parisataa euroa) ja liittymä maksaa ~1000 yeniä/kk (~7e). Puhelut ja viestit Softbankin välillä ilmasia klo 01.00-21.00. Eikä toisiinkaan liittymiin soittaminen kallista oo. Puhelin on vielä hyvin hieno turkoosi ja sain Joelta siihen hienon Soul Eater-kännykorun (<3), joten me is very happy.

Oon kokannu jätkille (Joe, Won Gi, Sergio ja Sam) muutaman kerran suomalaista ruokaa, ja ne on tykänny tosi paljon. Parasta oli kuulemma spagetti ja jauhelihakastike =). Ja viime perjantaina syötiin alhaalla isossa keittiössä Matt:in tekemää ruokaa, lasagnea ja jotain perunamössöä. Ihan hyvää, muttei mitään ihmeellistä.

Pystyn tällä hetkellä käyttämään alakerran aulan internettiä, koska huone on suoraan sen yläpuolella. Kun muut ajetaan pois sieltä kaheltatoista, ni mä voin surffata vaikka koko yön =). Joskus vartija muistaa kyllä katkasta sen jostain, mut useinmiten ei...Oma netti on tulossa ens perjantaina, joten sitä odotellessa. Joe meinaa ostaa wlan reitittimen ja leechata mun netistä. Ei tietenkään ilmaseks, joten halvemmaks se tulee mulle.

Sergio kyseli viikolla, josko kukaan haluis lähtee klubille perjantaina. Tottakai olin heti ihan innoissani et tanssimaan, tanssimaan, ja kun Joen ja Won Gin suunnitelmat Tokion reissusta peruuntus, olin ihan hypersuperenerginen koko perjantain. Won Gi ei sitte kuitenkaan lähteny, joten meitä oli Sergio, minä, Joe ja kaks muuta tyyppiä Sergion koulusta. Mentiin eka nomihoudai-paikkaan, missä siis saa juoda niin paljon kun kerkee pirun halvalla. Multa (koska oon tyttö ja juon vähemmän (suckers XD)) se makso 1200 yeniä (~9e) ja pojilta 1600 (~11e). Ja drinkit oli ihan pirun hyviä. Hedelmädrinkkejä löyty joka laatua, kuten vadelma, mansikka, kiivi, omena, persikka, ananas, yms....Ja tän lisäks sai vielä kaikennäköstä muuta. Paikasta sai myös pirun hyviä ranskalaisia ison lautasellisen kolmella dipillä. Sekin makso joku 4 euroa, joten sinne uudestaan ja tätä lisää.
Kahden tunnin jälkeen lähettiin etsimään "The World"-nimistä klubia, joka pienellä harhailulla ja ystävällisten katusoittajien opastuksella lopulta löyty. Sisäänpääsy 3000 (paitsi jos oli ulkomaalaiskuponkeja niin 2000) ja lokero 300 yeniä. Ei kovin halpaa, mut oli se sen arvosta. Illan teemana oli hip hop ja live-esiintyjinä jotain dj:itä ja rap-artisteja kenen nimistä ei oo kauheena hajua. Mut kivaa oli ja Joekin oli ihan messissä, vaiks ei ennen klubilla oo käynykään. Joskus kolmen aikaan lähettiin menemään, kun alko tulla rap jo korvista.
Käytiin mäkkärissä haukkaa pikaseen syötävää ja sieltä kolmeks tunnin karaokeen, kunnes eka junat alko kulkee. Karaoken laulu suju paremmin kun viimeks, johtuen ehkä siitä et olin vähemmän väsynyt enkä enää kännissä. Minä ja Joe vedettiin hienosti loppuun saakka, kun muut alko jo hyytyä. Junamatka takasin oli tosi hiljanen, kun kaikki oli pirun väsyneitä.
Oltiin takas asuntolalla joskus puol kasilta aamulla ja sit suoraan nukkumaan. Heräsin about neljän aikaan ja soitin Joelle uudella hienolla puhelimella ja kysyin josko sillä ois nälkä. Se oli kuullu et jotkut oli kokkailemassa karaoke huoneessa ja koska ilmanen ruoka kelpaa aina, niin sinne. Loppuilta meni sit mukavasti siellä.

Tänään oisin halunnu lähtee käymään Inari Jinjassa ja kävellä vihdoin sen porttireitin, mut Joen flunssanpoikanen pahentu täyskasvukseksi, joten jätettiin väliin. Pitää katella jos ens viikolla olis aikaa. Huomenna ois tarkotus lähtee Sinin kanssa Kiotoon shoppailemaan vaatteita ja muutama synttärilahja Joelle, Sinille ja Henkalle. Saa nähdä mitä muuta tarttuu mukaan ja miten budjetti kestää...

Nyt koitan mennä nukkumaan, jotta saan itteni ylös ja suihkuun yheksältä. Lupasin kans viedä Joelle aamupalaa, kun ei se osaa kokata ja jotta se nyt tulis terveeks ettei tarvi olla koulusta pois...

Pistäkäähän kommentteihin välillä jotain. Ois kiva tietää lukeeko tätä oikeesti kukaan vai höpisenkö vaan omaksi ilokseni... =)